VESIRAKENTAMINEN 21.1.2011

21.1. Kestävä kehitys suunnittelijan työssä, Outi Tahvonen
Miksi hulevedet taajamissa on ajankohtainen teema? Miten Sinä ymmärrät näkökulmasi liittyvän hulevesiin ja/tai viherrakentamiseen? Esitä rohkeita ajatuksia, isoja aavistuksia ja pari kelpo linkkiä tekstisi taustaksi!

Ja vesirakentaminen aloitetaan hulevesillä. Oli kyllä todella hyviä ja käytännönläheisiä esimerkkejä luennolla hulevesien johtamisesta. Vettä pyritään tietoisesti poistamaan sieltä, missä se voi vahingoittaa rakennettua ympäristöä. Minulle sitten sattui tuo näkökulma biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuudesta. Alustavasti vielä kertaan näkökulmaa, joka aiheesta annettiin. Rakennetun pihan ja hulevesien käsittelyssä luonnon monimuotoisuus on tärkeä kysymys. Rakennettu piha on kompromissi siitä, mitä pihalle mahtuu. Monimuotoisuutta tulee pohtia siinä, mitä pihalle rakennetaan ja mitä siellä säilytetään. Jotta asia ei kävisi liian helpoksi, myös rakennettu biotooppi voi olla ihan yhtä tärkeä kuin alkuperäinen ja luonnonmukainen.

Luennon alussa puhuttiin laajemmin, miten ekologisesti kestävä kehitys syntyy ja mitä se pitää sisällään. Esitettiin erilaisia esimerkkejä, mitä asioita lähdetään suojelemaan ja miten suojeltavat asiat valitaan. Lisäksi oli myös esillä nämä eräiden tutkijoiden käsitykset siitä, mitkä asiat ovat luonnon kannalta maailmanlaajuisia ongelmia. On tietysti hyvä miettiä näin suuria asioita, jos itse ammatikseen ympäristöä rakentaa, niin voi pyrkiä tekemään ratkaisuja, jotka ovat ympäristölle edullisia. Jos kaikki tekevät samalla periaatteella ratkaisuja, voi pienistä tilkuista syntyä suuri kokonaisuus. Siitä huolimatta näkisin, etteivät länsimaat välttämättä ole kaikessa pahimpia tuhlaajia tai saastuttajia. Esim. jätehuolto on Suomessa järjestetty todella hyvin ja ihmiset ovat sitoutuneet käyttämään tätä palvelua - tosin kierrättämisessä olisi vielä parannettavaa. Kehitysmaissa roskat ovat kaduilla, koska ihmisillä ei ole yhteistä järjestelmää toimia asian hyväksi. Osittain ongelma voi johtua myös välinpitämättömyydestä. Kun roskien seasta valuvat hulevedet, ovat vesistöt saastuneita, eikä ihmisillä ole puhdasta vettä käytettävissään ja noidankehä jatkuu.

Hulevedet ovat ajankohtainen asia siinä mielessä, että onhan esim. sadevesi makeaa vettä, jota voidaan hyödyntää esim. pihan kastelujärjestelmissä. Se, mitä taivaalta tulee, on ilmaista. Veden kanavoimiseen ja säilömiseen käytettävät menetelmät ovat maksullisia. Lisäksi viime vuosina on ollut todella pahoja tulvia, jotka ovat syntyneet keväällä lumien sulaessa, mutta myös kesällä rankkasateiden aikana. Vaikka on rakennettu erillisviemärit hulevesille, jotta ne eivät kuormittaisi vedenpuhdistamoita ja hulevettä pystytään viivyttämään ja haihduttamaan, eivät ratkaisut ole vielä kaiken kattavat. Erillisviemärit eivät suodata hulevesien mukana tuomia saasteita ja hulevesien haihduttaminen ja viivytys toimivat vain tiettyjen säätilojen vallitessa. Koulussamme on nyt syksyllä englannin tunnilla esitetty eräs ratkaisumalli Amerikasta, jossa kaupungeista löytyy huomattavasti enemmän asfaltti- ja betoniviidakoita kuin meiltä Suomesta ja näissä ympäristöissä ei kasvillisuutta juuri ole. Tätä rakennettua ympäristöä tulisi kuitenkin jollakin tavalla kyetä kuivattamaan. Koska sade- ja hulevettä syntyy, on kerrostalo alueille rakennettu nk. kosteikkopihoja, joiden ideana on kasata kosteikkoja ja istuttaa näiden ympäristöön heinikkoja ja kosteikossa viihtyviä kasveja. Pihalla on ratkaistu hulevesi ongelma ja samalla tehty ympäristö hieman viihtyisämmäksi. Piha on myös helppohoitoinen. Toivon mukaan löydän jostain linkin tähän esiteltyyn asiaan.

Rakentaminen muuttaa aina alkuperäistä luontoa, jolloin jotkin tietyt kasvit ja lajit voivat tulla harvinaisemmiksi tai vetäytyä juuri sillä alueella. Mielestäni yksi vaihtoehto monimuotoisuuden kannalta olisi siinä, että ihmiset hyväksyisivät luonnonmukaisuutta enemmän esim. omilla pihoillaan tai taajama-alueilla. Kaiken ei tarvitsisi olla niin rakennetun ja kasvatetun näköistä. Pihalla voisi olla selkeitä esim. nurmialueita, joita hoidetaan ja näiden seassa alueita, joita ei tarvitse hoitaa ja, joissa kasvaa luonnonmukaisia kasveja. Luennolla oli hyvä esimerkki viime kesältä nurmialueesta, jossa voikukat kukoistivat, mutta nurmikko oli kulottunut. Miksi ihmiset eivät voisi hyväksyä taajama ympäristössä tai kaupungissa esim. voikukkaketoja? En nyt sano, että se olisi juuri tuohon ympäristöön sopinut, mutta idea on siinä, että sitä, mitä ei voida hävittää, voidaan korostaa. Voikukkakedoilla voisivat esim. lapset huoltajien kanssa kulkea, tehdä seppeleitä ja puhaltaa voikukan siemeniä vapaasti. Samalla kaupunki säästäisi ylläpitokustannuksissa.

Biodiversiteetti liittyy hulevesiin myös siinä, mitä kasveja pihalla voidaan kasvattaa, kun hulevesiä käytetään hyväksi niiden kastelussa tai kun pihalle rakennetaan imeytysaltaita, kosteikkoja ja avoaltaita. Monimuotoisuutta voidaan lisätä myös viherkattoina ja kasvillisuuspintoina. Luennolla esitettiin ajatus, että tankkiin johdetut hulevedet voivat kastelun myötä luoda monimuotoisuutta. Soranotto, kaivostoiminta, vesirakentaminen, maaston kuluminen, ojitus, turpeenotto ja rakentaminen ovat lajeja uhkaavia tekijöitä. Ne ovat noin kolmasosan yhteensä kaikista tekijöistä, joilla on vaikutusta eliöstön häviämiselle. Metsätalous on kaikista suurin haitta tekijä. En tiedä voiko viherrakentaminen luoda uutta lajistoa vai onko se pelkästään uhka vanhalle. Ekologinen viherrakentaminen voisi tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta sitä, että pyritään tekemään mahdollisimman helppohoitoisia ratkaisuja. Edellä mainitut tavat voisivat ehkä olla käyttökelpoisia.