Viimeistä viedään.. Tähän mennessä on käyty läpi, mitä hulevedet on, ja mietitty erilaisia rakentamiseen liittyviä näkökohtia ja ideologiaa, jota tää biodiversiteetti myös edustaa, mutta nyt lopuksi on tunnin verran tuotu julki, miten hulevesien käsittelyä hallinnoidaan. Oli kyllä monipuolisesti erilaisia asioita otettu esiin ja nyt tietää, missä vaiheessa ne kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla on. Itselle tuli sellainen ajatus, että hulevesi asioiden käsittely on mennyt paljon eteenpäin, mutta on tällä hetkellä vielä murrosvaiheessa. Ensin on pyrittävä jakamaan ihmisille tietoa ja muuttaa totuttuja rakentamistapoja. Totuus on kuitenkin, että ilmasto ja olosuhteet ovat muuttumassa ja tähän mennessä käytetyt rakentamistavat eivät ole riittäviä. Tähän tarvitaan hallintamenetelmiä: lakimuutoksia, määräyksiä, ohjeita (yleinen rakentamistapaohje) ja kuntakohtaisia strategioita. Hulevedet on käsiteltävä aluekohtaisesti jo kaavoitusvaiheessa. Yleiskaavoituksessa, asemakaavoituksessa ja lopulta tonttikohtaisessa rakentamisessa tarvitaan ohjeita ja määräyksiä eli sellaista yleistä yhtenäistä linjaa, jossa on kuitenkin otettu huomioon erilaiset olosuhteet. Luennolla oli mun mielestä hyvin kiteytetty: HYVÄ SUUNNITTELU EHKÄISEE ONGELMIA.
Itse höristin korviani, kun tuli puheeksi, mikä merkitys omakotitalojen pihoilla on hulevesi – ongelmassa eli onko omakotitalojen pihoilla oikeastaan suurta merkitystä ratkaistaessa ylimääräisen huleveden sijoittamista? Omakotitalojen pihathan meillä on ollut punaisena lankana koko kurssin ajan. Ehkä esim. suurissa kaupungeissa, kuten tuolla Seattlessa, sillä on merkitystä, mutta Suomessa tällä ei ole ainakaan vielä kovinkaan paljoa. Pahin tilanne on varmasti urbaanissa kaupunkiympäristössä ja laajoilla teollisuusalueilla, joissa hulevesillä on riski saastuttaa ympäristöä. Asiaan vaikuttaa, missä asunto sijaitsee kaupungissa valuma-alueeseen ja vesistöihin nähden, maaston muodot, sadanta olosuhteet, maankäytön laatu, maaperä ja mitkä ovat asuinkorttelin tarpeet ja tavoitteet? Esim. sadepuutarhoilla on muitakin hyödyllisiä vaikutuksia. Mm. pienilmastoon ja viihtyvyyden lisääminen. Itse tykästyin tuohon Seattlen Green Factor- ajattelumalliin, koska siinä on selkeästi ohjeellistettu kaikki se, mitä luennolla oli puhuttu. Jospa joku päivä se rantautuu myös Suomeen.
LINKKI:
Tuo Vantaan hulevesiohjelma esimerkki hallintamenetelmistä oli kyllä oikein havainnollinen tälle luennolle, koska Vantaan keskellä on laaja lentokenttä, jonka ympärille koko kaupunki on rakennettu. Sen joki- ja pienvesistöalueet ovat tärkeitä kaupunkikuvalle, koska suuria meren kaltaisia vesistöjä ei ole. Oulussa hulevesiä on otettu huomioon ainakin uusilla asuinalueilla, kuten tuolla Toppilansaaren asuntomessualueella.
Linkki Vantaan hulevesiohjelmaan:
Tämä asia on eritasoilla eri kaupungeissa ja sen vuoksi oli itselle hyvä huomata, millä tavalla sitä viedään eteenpäin. Koko ajan tapahtuu lakitarkistuksia, kansallisen ohjeistuksen laatimista, kuntatason strategioita, käytännön hankkeita, tutkimusta ja koulutusta. Sainhan minä sitten vielä kuulla, että hulevesien luonnonmukaista hallintaa opetetaan vesialan insinööreille, joten ehkä tulevaisuudessa tämä ”putkeen katsominen” vähenee ja ympäristöt vihertyy.. Tällä hetkellä puuttuu vielä kokemuksia ylläpidosta ja käytännön toiminnasta. Ja tästähän teenkin sitten aasinsillan kysymykseen, kuka näitä asioita hallinnoi, koska tästä aiheesta on noissa blogeissa ollut kirjoituksia. Kannatan myös tätä, että vastuu annetaan ongelman aiheuttajalle. Sitten vielä pysähdyin siihen, että luonnonmukaiset keinot hulevesien hallinnassa ovat pitkällä tähtäimellä kalliimpia kuin putket, mutta itse vielä lisäisin, että ne luovat muita hyviä puolia, kuten yleinen viihtyvyys ja TYÖLLISYYS. On se kallista pitää viheralueita kunnossa, mutta uskon, että työn tekemisestä on paikkakunnille muita hyötyjä esim. verotulot yms.
Lopuksi tuosta Göteborgin esimerkistä. Itse pidin tuosta ympäristöstä ja voisin kuvitella asuvani siellä, sillä rannikon kasvattina pidän tuollaisista kallioisista paikoista. Ei ehkä mikään unelma ympäristö vanhuksille tai lapsiperheille, sillä seassa näytti olevan aika vaarallisenkin näköisiä louhikkoja, joissa voi loukata itsensä, mutta tuli mieleen, että tämä on vähän kuin kerrostalomainen omakotitaloalue, sillä omaa pihaa ei tarvitse hoitaa, mutta naapuri ei kuitenkaan ole aivan seinän takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti