Tällä kertaa pohditaan hulevesien käsittelyä insinöörin näkökulmasta. Aika paljon oli perustietoa, jota on käyty jo viherrakentamisen kurssilla, kuten noita tontin pinta kallistuksia, lattian tason korkeutta ja seinien vierustojen kuivaamista. Sadevesikaivojen mitoitusta on opetettu esim. tietokoneavusteisen suunnittelun kurssilla ja samaa asiaa voi lukea viherrakentajan käsikirjasta. On se hyvä tietää, millä tavalla insinöörit käsittelee sulamis- ja sadevesiä, vaikka itse puhun luonnonmukaisen käsittelyn puolesta. (= biodiversiteettikin paremmin edustettuna.) Insinöörin ja hortonomin ammatteihin liittyvää tietoa voi joissain tilanteissa yhdistää. Esim. insinöörin tekemä työ lähtee samanlaisista lähtökohdista kuin hortonomin. Eli siitä, että ensin määritetään maaperän laatu, pinnanmuodostus ja topografia, joiden perusteella laaditaan suunnitelma. Insinöörin tiedot voivat olla myös tarpeellisia hortonomille. Kuten nuo, miten kallistukset suunnataan piha-alueilla. Insinööri tietää näistä perusteellisemmin.
Hyödyllistä tietoa oli kyllä tuosta veden eri olomuodoista ja määrästä. Veden määrä on koko ajan kutakuinkin sama, mutta se esiintyy eri tavalla ajasta ja paikasta riippuen. Sadanta on eri maissa maaston muotojen ja topografian vuoksi erilainen ja Suomessa maan sisällä on sateen vuotuisessa määrässä eroja. Kun tämän ymmärtää, on noita kuivatussuunnitelmiakin helpompi laatia. Pohjois- Suomessa tarvitaan vähän erilaista hulevesien käsittelyä, koska lunta on enemmän ja vuotuinen sadanta vähäisempää kuin Etelä- Suomessa. Tosin maaseutumainen ympäristö voi tasapainottaa tilannetta. Rannikkoseudulla sadanta on myös erilaista kuin sisämaassa.
Pienemmässä mittakaavassa tuli mieleen kysymys, että pysyykö veden kierto piha-alueella tasapainossa, jos ylimääräinen vesi johdetaan putkiin? Insinööri ratkaisee asian mm. imeytyskentällä eli näin:
Kuva Severi Anttosen luennolta
Tämän tarkoituksena on estää pihan lätäköityminen, kun vesi suodatetaan alempiin karkeajakoisempiin maa-aines kerroksiin.
Sitten käytiin vielä läpi mitoitusvirtaaman laskukaavaa, johon liittyy nuo valumiskertoimet. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa..
Kuva Severi Anttosen luennolta
Vaikuttaa aikas simppeliltä ja helposti omaksuttavalta tiedolta. Näitä sitten lasketaan hulevesisuunnitelmissa.
Keväällä luin noista Stormwater-hankkeista. Ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja tihentyneet (esim. rankkasateet ja syöksyvirtaukset pari vuotta sitten). Ne kuormittavat tulevaisuudessa rakennettuja alueita enemmän ja sen vuoksi kuivatustarve täytyy mitoittaa uudestaan. Mm. näiden kahden ammattiryhmän täytyy kyllä laittaa viisaat päänsä yhteen tämän asian vuoksi. Linkki aiheeseen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti